Mikä melkein kaikkia remppaukkoja vaivaa kun niiden on pakko vähätellä ja tytötellä meikäläistä. OK, mulla on ammattisanasto hukassa, ja ääneni saattaa muuttua ärsyttävän korkeaksi ja kimmoisaksi jos olen hermostunut, mutta kuitenkin - en mä nyt ihan käsi itsekään ole rempaamisessa.

Tarina on liian pitkä kerrattavaksi nyt, mutta lyhkäisyydessä kaksi vuotta sitten ikkuna- ja julkisivurempan yhteydessä vaihdettuijen ikkunoiden ympärille alkoi vuosi sitten ilmaantua kaikkea häikäää, maalirepeytymiä, kuplia, jne. Tänään sitten selvisi, että pohjatyö on niin huonosti tehty, että siellä on tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon. Epäilinkin jotain sellaista.

Tänään kävi äijä aloittamassa korjaamiseen, joka menee vielä takuun pikkiin. Ihana, ronskin näköinen mutta kiltinoloinen virolaisjättiläinen. Hän ei siis kuulu niihin, jotka minua ovat viikon aikana tytötelleet.

Mutta isännöitsijä, tarkastaja ja urakoitsija ovat - argh - olleet niin ärsyttäviä. He eivät ole kuunnelleet minun lauseita loppuun saakka, eivät ole uskoneet kuinka pahoja repeytymiä maalipintaan on tullut. Silloinkin kun he itse kävivät tarkastamassa asian, niin ainoat kommentit olivat, että " vanha talo elää", ja "joo, katsos tämä on käsityötä".

Ottivat sitten kuitenkin yhteyttä tämän virolaisjättiläisen pomoon, eli hankkivat aliurakoitsijan. Onneksi paikan päälle tuli tämä harvinaisen ammattitaitoinen jättiläinen, joka ei suostunut seuraamaaan urakoitsija ja oman pomonsa ohjeita. Hän sanoi pienen rapsutuksen jälkeen, ettei homma onnistu esteettisellä pintamaalaamisella, kuten hänelle oli sanottu vaan, että tarvitaan kipsiä koloihin ja kunnon purkutyö ennen uudelleentekemistä.

Hänen mielipidettä pidettiin (minun onnekseni!) arvossa ja nyt pieliä sitten korjataan perusteellisesti. Menee kuulemma monta päivää.

Hieman kyllä pelottaa se jos muissakin kämpissä näin pahoja virheitä. Istuin nimittäin itse hallituksessa tuolloin ja saan kaiken p-skan niskaani jos näin on. En ymmärrä sitäkään miten me hallituksessa emme ymmärtäneet protestoida isännöitsijän ehdotusta siitä, että mukamas neutraaliksi tarkastajaksi valitaan työpaikkaa vaihtanut mies, joka siis aiemmin oli meidän julkisivurempan urakoitsija. Nyt hänen sitten pitäisi valvoa meidän etuja... As if. Puhelimessa hän oli oikea töykimys, joka ei ollenkaan jaksanut kuunella minua.

Se on niin ärsyttävä tunne kun yrittää saada itseänsä ymmäretyksi ja joku vain hymyilee ja vähättelee. Haluaisin uskoa siihen, että se johtuu vain siitä, että minulla on ammattisanasto hukassa. Asian laita ei näin kuitenkaan taida olla. Jos asioimassa olisi viisikymppinen mies, asiaan suhtauduttaisiin vakavasti. Olen siitä aivan varma. Onneksi seasta kuitenkin löytyy sellaisia helmiä kuin jättiläinen ja hänen pomonsa, niin ystävällisiä ja kohteliaita.